Salgrom Spider vaatii sul­je­tun tilan – Salgrom Oy aloitti au­to­tal­lis­ta ja tähtää nyt tuot­teel­laan Kem­pe­lees­tä maail­man merille

Tommi Holappa nostaa aerosolia sisältävää sammutusyksikköä, joka sopii vaikka merikonttiin.

Artikkeli on julkaistu alunperin Kalevassa 23.8.2022
Teksti: Arja Mikkola, kuva: Pekka Peura

Kempeleessä toimiva Salgrom Oy sai alkunsa siitä ajatuksesta, että nyt luodaan iso bisnes. Miesporukka päätti 11 vuotta sitten ruveta itselliseksi ja heitteli keskenään yritysaihioita. Kirkkaimmat kipinät tuotti idea fiksuista palosammuttimista.

Kaiken sähköistyessä ja rakentamisen tiivistyessä tarvitaan kohdekohtaista palotorjuntaa yhä enemmän.

– Maailma tarvitsee meitä, sanoo toimitusjohtaja, yrittäjä Tommi Holappa.

Kuluva vuosi saattaisi vihdoin tuoda läpimurron. Edessä on tapaamisia kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Yrityksen ensi laitteistot olivat järjestelmiä, joita rakennettiin autotallissa Oulussa ja Simossa niin Wärtsilälle kuin Nesteellekin.

– Ne eivät olleet vielä tuotteita, kertoo Holappa.

Koronavuonna 2020 iski paniikki. Laadittiin uusi strategia, hankittiin yksityisiä rahoittajia ja lisää osaamista.

– Tavoitteena on olla Euroopan halutuin järjestelmä- ja tuotetoimittaja 2025.

Henkilöstö on tuplattu. Päätuote on nyt tietokoneen kokoinen laatikko, joka hyödyntää palon sammutuksessa aerosolia. Tuote kiinnitetään suljettuun tilaan palovahdiksi.

Laitteet ovat autonomisia. Niissä ei ole sähköliittymää, akkua tai edes patteria. Laite tunnistaa kuumuuden juuri ennen 110:tä astetta eli leimahtamispistettä, jolloin se laukaisee sammuttavaa aerosolia.

– Nämä ovat väsymättömiä vartijoita.

Salgromin palontorjuntalaitteissa on puolitettu lähes kaikki: paino, asennukseen kuluva aika, huoltokulut ja elinkaarikustannukset.

– Järjestelmät eivät voi olla valtavan isoja, monimutkaisia ja älyttömän kalliita. Ne eivät saa olla liian hankalia, Holappa linjaa.

Vain paloturvallisuudesta ei hänen mukaansa ole tingitty.

Tulipalot saavat usein alkunsa sähkölaitteista. Erityisen riskipesäkkeen muodostavat sähkökomponentit, joita on paitsi teollisuudessa ja muuntajissa myös asuinkiinteistöissä.

Hiukkavaarassa asennettiin kuluneella viikolla uuden rivitalon sähkökaappeihin leivoksen kokoisia laitteita, joista sojottaa sytytyslanka. Punainen lätkä kiinnittyy magneeteilla ja aktivoituu palotilanteessa itsekseen levittämään sammuttavaa aerosolia.

– Ei pilaa ihmisiä eikä ympäristöä, Holappa vakuuttaa.

Hänen mukaansa paikallaolijat huomaavat palon, sillä palovaroitin reagoi aerosoliin.

Alkuun ei kenelläkään ollut tietoa sammuttamisesta. Yksi yrityksen perustajista oli entinen autotaloyrittäjä, toinen on kouluttanut hitsaajia maailmalla ja kolmas kerännyt kokemusta kansainvälisestä kaupasta.

Holappa on sähköasentaja ja työskennellyt aikaisemmin Conlogilla.

– Päätettiin vain ruveta opiskelemaan alaa läpi. Tiedettiin, että kukaan ei tule tällaista tekemään, koska meidän ala on hidas, ankea ja kankea, Holappa toteaa.

Kuusi vuotta Holappa kertoo tehneensä hengenpitimiksi melkein mitä vain. Rahaa ei ollut, mutta hinku yrittäjäksi kannatteli.

– Välillä myytiin talo.

Maali oli selvä.

– Meistä tulee mahdottoman iso. Se on bensa, jolla mennään.

Holapan mukaan alalla on nyt kymmenkunta varteenotettavaa aerosolia hyödyntävää kilpailijaa. Kovinta kisaa käydään kuitenkin kaasusammutusjärjestelmien kanssa.

Yrityksen logossa viilettää raketti, mutta pilottiroolinsa takia Salgrom on joutunut raivaamaan aerosolituotteille tietoisuutta ja hyväksyntää.

– Saatiin virallistettua aerosoliteknologia vasta kaksi, kolme vuotta sitten, kertoo Holappa.

Aerosolia on sovellettu palontorjunnassa 1960-luvulta lähtien. Nasa kehitti aerosoliteknologiaa alunperin avaruusohjelmia varten.

Siviilioloissa hyödyntäminen alkoi, kun patentit vapautuivat 2000-luvun taitteessa.

Suomessa on aerosolilaitteita asennettu esimerkiksi kaivoksiin. Yhteistyötä on tehty myös vakuutuslaitosten kanssa.

– Suhtaudumme lähtökohtaisesti positiivisesti uuteen teknologiaan, joka auttaa tulipalojen nopeassa sammutuksessa – tämä koskee myös automatisoituja aerosolisammutuslaitteistoja. Haluamme tutustua vielä paremmin niiden antamiin mahdollisuuksiin ja seuraamme niiden kehitystä, koska järjestelmissä on havaittu paljon potentiaalia, kommentoi Fennian rakennusvahinkopalvelun päällikkö Mikko Koski sähköpostitse.

If vastaa yleisellä tasolla.

– Jos sammutin rajoittaa vahingon laajuutta, vahingosta voidaan jättää omavastuu perimättä, ilmoittaa Ifin tuotepäällikkö Henrik Rantanen.

Salgromin vientijohtajan Matti Mettovaaran mukaan aerosolia käyttävät sammutuslaitemarkkinat kasvavat “hyvin suurella kulmakertoimella”. Silti ongelma on ja pysyy.

– Haastavinta on levittää tietoa sammutusmetodista, Mettovaara toteaa.

Ovi on kuitenkin saatu raolleen. Vientijohtaja on lähdössä lokakuussa Antwerpeniin esittelemään yrityksen laatikkomaista palovahtia merirahdin sisäpiiriläisten kutsutilaisuuteen.

Merillä liikkuu kasvava määrä kontteja, joissa kuljetetaan paloalttiita tuotteita, kemikaaleja ja sähkölaitteita, kuten akustoja.

– Maailmalla seilaa minimissään viisi tai kuusi miljoonaa vaarallisia aineita sisältävää konttia, toteaa Mettovaara markkinoista.

Joten parasta olisi, jos rahtiala päättäisi siitä, että kontit pitää palosuojata.

Painetta saattaa luoda vakuutusala. Vakuuttajat ovat olleet erittäin huolissaan palojen yleistymisestä suurilla konttilaivoilla. Saksalaisen vakuutusyhtiö Allianzin mukaan konttilaivoilla on viime vuosina sattunut paloja noin joka kolmas kuukausi.

Yksi pahimmista paloista syttyi maaliskuussa 2018 valtavalla, 350-metrisellä Maersk Honamilla. Singaporesta Suezille matkanneen konttialuksen miehistö evakuoitiin, mutta viisi ihmistä menehtyi.

Kontit alkoivat levitä 1960-luvulla ja ne ovat nykyään globalisaation symboli. World Shipping Councilin (WSC) mukaan merillä liikkuu vuosittain noin 6 300 konttirahtiin erikoistunutta kauppa-alusta. Niillä matkaa vuosittain peräti 240 miljoonaa konttia. Suurimman aluksen kannelle mahtuu jo 24 konttia rinnakkain torneiksi. 2020 valmistunut eteläkorealainen HMM Algeciras, jonka kapasiteetti on liki 24 000 teuta, matkaa Panaman lipun alla. Isompi, 12-metrinen kontti tarkoittaa perusyksiköissä kahta teuta.

WSC kantaa tuoreessa raportissaan huolta siitäkin, että kontteja on kadonnut jopa tuhatmäärin. Ilmeisesti ne putoavat haavereiden myötä mereen. Kuvissa on näkynyt vinoon retkahtaneita, valtavien kerrostalojen kokoisia konttipinoja.

Maailman suurimmat merikonttiyritykset ovat sveitsiläinen MSC ja tanskalainen Maersk. Kumpikin hallitsee alan konttikapasiteetista noin 17:sta prosenttia.

Allianz kertoi kansainvälisessä katsauksessaan heinäkuussa, että palot ja räjähdykset ovat yhä suurin yksittäinen syy yritysten vakuutuskorvausvaatimuksille. Palot ja räjähdykset aiheuttivat viidenneksen kaikkien vaateiden arvosta.

FAKTA

Etäisin laite Etelänavalla

Sammutusjärjestelmiä valmistava Salgrom Oy on perustettu 2011, toimii nykyään Kempeleessä.

Perustajista ovat mukana edelleen Tommi Holappa sekä serkukset Henri ja Jukka Peltoniemi.

Aerosolisammutuslaitteistot sisältävät kemikaaleja, jotka aktivoituvat itsestään palotilanteessa.

Patentoidun ratkaisun pääaineena toimii kaliumkarbonaatti, yrityksen mukaan aerosolilla ei ole ilmastovaikutusta.

Uusimmat aerosolit soveltuvat myös miehitettyihin tiloihin ja Naton käyttöön.

Työllistää 11 henkeä, työntekijöitä sitoutetaan osakkuusoptiolla.

Liikevaihto lähenteli 2,4 miljoonaa vuonna 2021, mutta tulos jäi kehitysinvestointien myötä pakkaselle.

Vientiin menee noin viidennes, muun muassa Espanjaan ja Emiraatteihin.

Yrityksen nimi ja tähtilogo, joka kuvaa nousevaa rakettia alhaalta, löytyivät Henri Peltoniemen pöytälaatikosta, grom viittaa ukkoseen ja myrskyyn.

Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alan maahantuojien ja valmistajien kierrätyksestä vastaavalla Sertyllä on aerosolisammutusyksiköt keräyskonteissa.

Etäisin suojausjärjestelmä toimii ääriolosuhteissa Etelänavalla, missä ei voi käyttää kaasuja eikä vettäkään: asiakas oli Ilmatieteen laitos.

Sammutuslaitteistojen markkinat ovat olleet nousujohteiset, 2021 koko alan liikevaihdon on arvioitu olleen 16 miljardia dollaria.

Tukes: Standardi koskee isompia laitteistoja

Tukes valvoo myös aerosolisammutuslaitteistoissa käytettyjen komponenttien vaatimustenmukaisuutta sekä asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten toimintaa. Kodin sähkökaappeihin sopivat aerosolituotteet liittyvät kuitenkin omaehtoiseen suojaukseen. Niiden tehosta Tukesilla ei ole tietoa.

– Standardi on julkaistu, mutta se ei koske pikkuisia nappeja, sanoo Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman.

Ylipäänsä vaatii aerosoli toimiakseen suljetun tilan. Mitoituksen on myös oltava tarkka suhteessa aerosolin määrään ja tilan tiiveyteen.

– Jos pitoisuus on liian pieni, se ei toimi lainkaan.

Meurman muistuttaa, että sähkökeskuksesta lähtevä palo saattaa kärytä pitkään eikä välttämättä leimahda liekkipaloksi.

– Jos tuotteen aktivoituminen vaatii suoran liekkikosketuksen tai hyvin korkean lämpötilan, voi aktivoituminen kestää kauan. Valmistajan tehtävänä on varmistaa, että tuote on toimintavarma, hän toteaa pikkulaitteista.

Laajemmissa laitteissa on muun muassa savuilmaisu, ja paloilmoitin laukaisee aerosolin eikä päinvastoin.

Perinteisellä alkusammutusvälineellä eli jauhesammuttimella on omat ongelmansa.

– Se aiheuttaa varsinkin sähkölaitteisiin ajan kanssa mittavat korroosio-ongelmat ja jauhetta on vaikea siivota kokonaan pois. Aerosoli ei aiheuta vastaavalla tavalla jälkivahinkoja, Meurman toteaa.

Markkinoilla on tarjolla myös pötkömäinen, käsin käytettävä aerosolisammutin. Meurmanin mukaan avoimessa tilassa käytettäessä sillä ei ole minkäännäköistä sammutusvaikutusta.